Keskiaikainen blogi

Metsä humisee, tuuli havisee haarniskan saumoissa ja nuotion loisteessa istuu kaksi ihmistä, molemmat "keskiajasta kiinnostuneita". Toinen hioo viikatettaan 1300-luvun käsikirjan ohjeilla, toinen vetää korttia peikkona. Molemmat rakastavat roolejaan – mutta aivan eri tavoin. Tervetuloa vertailemaan: autenttinen keskiaikaharrastaja vs. larppaaja! 1. Historia – Faktaa vai fantasiaa? Keskiaikaharrastaja:"Tämä vyö on kopio muinaisesta hautalöydöstä, valmistettu nahasta. Solki on valettu pronssista – kuten 1200-luvulla. Valmistustekniikka on aikansa mukaista" Larppaaja:"Tässä lohikäärmesolki, joka symboloi klaanini perintöä. Ostin sen verkosta ja se näyttää tosi siistiltä. Mun hahmo on muuten myös varashaltia." Autenttinen keskiaikaharrastaja pyrkii rekonstruoimaan oikeasti olemassa olleen ajan ilmiöitä, esineitä ja pukeutumista. Hänen maailmansa perustuu lähteisiin: hautalöytöihin, museoihin, vanhoihin maalauksiin ja esimerkiksi kirkkokäsikirjoihin. Larppaaja taas luo oman maailmansa. Se voi olla keskiaikaa muistuttava fantasiamaailma, tai sitten ihan oma vaihtoehtohistoria – tärkeintä on tarina, eläytyminen ja hauskuus. 2. Peli – Tiedettä vai teatteria? Keskiaikaharrastaja:"Teimme viime viikolla testikeiton 1300-luvun reseptillä. Kirjoitin siitä dokumentaation ja vertailin suolapitoisuutta nykyreseptiin. Se meni muuten aika hyvin arkeokemian näkökulmasta. Perunaa ei saa käyttää." Larppaaja:"Mun hahmo keitti tänään 'kansanlääkkeen', joka sai vartijat oksentamaan. Se oli mahtava kohtaus! Oikeasti siinä oli punajuurta, sokeria ja etikkaa." Autenttinen harrastaja pelaa historian rekonstruointia. Hän haluaa testata miltä keskiaikainen elämä tuntui: ruoanlaitto, käsityöt, taistelut, pukeutuminen. Larppaaja taas pelaa roolileikkiä, jossa keskiaika toimii kulissina hahmojen välisille tarinoille. Tähtäin ei ole totuudessa, vaan eläytymisessä. Joku puhuu "historiallisesta immersiosta", toinen "mukaansatempaavasta skenaariosta". 3. Varustevyö vai kangaskaapu? Keskiaikaharrastaja:"Tämä pellavapaita on kasvivärjätty nokkosella ja saumattu käsin. Langat ovat pellavaa, ei polyesteriä – sitä ei ollut 1400-luvulla." Larppaaja:"Mun lohikäärmetarhanhoitaja käyttää violettia samettikaapua ja glitteriä. Se on maaginen olento, joten sille ei päde arkijutut." Keskiaikaharrastaja on varustevyön mestari: jokaisella esineellä on konteksti, aikakausi ja lähdeviite. Polyesteri on kirosana. Larppaaja panostaa visuaalisuuteen ja roolihahmonsa persoonaan – historiantarkkuus on alisteinen visuaaliselle tyylille ja pelin tarpeille. Haltiakorvat? Mikä ettei. 4. Kumpi on "oikeampi"? Spoiler: kumpikaan ei ole. Keskiaikaharrastaja saattaa tuhahdella larppaajien lohikäärmeille ja tikatun puuvillahaarniskan muinaiselementeille. Larppaaja taas saattaa pyöritellä silmiään, kun toisen koko viikonloppu kuluu dokumentoituun nahkaompeluun eikä tarinankerrontaan. Mutta: molemmat rakentavat kulttuuria, luovat yhteisöä ja elävöittävät historiaa omalla tavallaan. Yksi ehkä faktapohjalta, toinen fiktion voimalla – ja molemmat rakkaudesta aikaan, jota ei enää ole.